Harri Tarvainen

Harri Tarvaisen tarina

Outdoor-kuvaaja Harri Tarvaiselle täydellisen valokuvan nappaaminen on vain yksi osa luonnossa liikkumisen elämystä. Parhaat tarinat syntyvät usein siitä, mitä tapahtuu ennen ja jälkeen kuvan ottamisen.

Kuka: Harri Tarvainen, Oulussa asuva outdoor-kuvaaja ja Art Director sekä Haltin brändilähettiläs

Miten liikkuu: Jalkaisin, suksilla ja laudalla etenkin pohjoisessa. Usein mukana on myös Kaffe-koira.

Missä voi seurata: Instagramissa @harritarvainen ja @kaffegram

Vaikuttavan luontokuvan ikuistamiseksi ei aina tarvitse lähteä kauas.

Valokuvaaja Harri Tarvainen oli koiran kanssa iltalenkillä, kamera mukanaan kuten tavallista. Koira juoksenteli pitkin rantaviivaa, kun Harri huomasi pienen joutsenen sulan aaltojen rypyttämällä hiekalla.

”Höyhen oli samaan aikaan merkityksetön ja kuitenkin spektaakkelinomainen. Tämä onkin parasta valokuvaamisessa: ilman kameraa en olisi koskaan kiinnittänyt huomiota siihen”, Harri kertoo kotoaan Oulusta etäyhteyden yli.

”Ympärillä oli aava meri, mutta löysin hiekalta pienen yksityiskohdan. Kamera auttaa näkemään maailmasta ihmeellisiä asioita.”

Harri tunnetaan valokuvistaan, joissa jylhä luonto ja siinä liikkuvat ihmiset esitetään vähäeleisesti mutta vaikuttavasti. Omaa tyyliään hän kuvailee pohjoiseksi minimalismiksi.

”Löydän täältä pohjoisesta koko ajan lisää upeita juttuja. Joskus muistan ajatelleeni, että hienojen kuvien perässä pitäisi matkustaa toiselle puolelle maailmaa, mutta esimerkiksi jäätynyt meri ihan kodin vieressä on yksi eksoottisimpia paikkoja, joissa olen telttaillut ja kuvannut.”

Lautalajit veivät kuvaajaksi

Harri innostui kuvaamisesta harrastustensa kautta. Nuoresta miehestä tuli hieman sattumalta vuosituhannen vaihteessa oululaisten skeittaus- ja lumilautaporukoiden hovikuvaaja, ja ensimmäisen valokuvansa hän myi lumilautailulehteen.

”Vaikka olenkin opiskellut valokuvausta sivuaineena yliopistossa, lumilautailu- ja rullalautailukulttuuri on ollut korkeakouluni valokuvaajan ammattiin”, hän kertoo.

Vauhdikkaat ja visuaaliset lajit urheilun ja taiteen välimaastosta ovat muovanneet vahvasti Harria valokuvaajana. Hän kuvailee olevansa ensisijaisesti outdoor-kuvaaja, ei luontokuvaaja. Luonto on hänen kuvissaan vahvasti läsnä, mutta sen seurana on usein ihmisiä ja liikettä.

Vaikka Harri kuvaa kaupallisia töitä myös studiossa, mieluiten hän kuvaa ulkona. Esimerkiksi vapaalaskun kuvaaminen on sekä tapa viettää aikaa tunturissa että toteuttaa itseä taiteellisesti.

”Kamera on pysähtymisen väline, kun olen liikkeellä luonnossa. Vapaalasku on vauhdikasta ja fyysistä touhua: ensin kiivetään vuoren päälle, sitten laitetaan kamat kasaan ja lasketaan alas. Kamera tarjoaa minulle syyn pysähtyä ja etsiä ympäristöstä jotain mielenkiintoista.”

Vauhtilajien kuvaaminen säiden armoilla tarjoaa aina haasteita. Jokainen hyvä kuva vaatii myös ripauksen tuuria, eikä samaa kuvaa voi toistaa insinöörimäisesti alati vaihtelevissa olosuhteissa. Kuvausten onnistumisessa onkin pitkälti kyse huolellisesta valmistautumisesta ja erilaisiin keleihin sopeutumisesta.

”Vapaalasku on sekä fyysisesti että henkisesti haastavinta tekemistä ja kuvaamista, kun ensin kiivetään ja sen jälkeen odotellaan keli-ikkunaa vaikka monta tuntia. Ensin on helvetinmoinen hiki ja sitten tosi kylmä”, Harri kuvailee.

”Pukeutuminen määrittää kaiken toimintakyvyn. Kun mennään ylös, on tosi vähän vaatetta päällä, ja kun pidetään taukoa, vedetään taas vaatetta päälle. Joskus on myös pidetty kuvauskopterin akkuja lämpimänä boksereissa”, hän nauraa.

Kaffe-koira on opettanut arvostamaan hetkeä

Yhtäkkiä ruudun alareunassa vilahtaa musta pörröinen pää. Kiharakarvainen noutaja Kaffe haluaa isännältään huomiota.

Kymmenvuotias Kaffe on Harrin luottokaveri reissuissa – ja monelle isäntäänsä tutumpi hahmo sosiaalisessa mediassa. Kaffen Instagram-tilin leikkisät kuvat upeissa maisemissa ovat ihastuttaneet kymmeniätuhansia ihmisiä ympäri maailmaa.

Kaffen tultua taloon Harri innostui jälleen kuvaamaan enemmän vapaa-ajallaan. Vilkkaan kokomustan karvapallon kuvaaminen on myös hyvää tasapainoa vaativille asiakasprojekteille.

”Voin ottaa myös huonoja ja epäonnistuneita kuvia. Kaffe on asiakkaana sellainen, joka ei valita eikä pahoita mieltään”, Harri naurahtaa ja rapsuttaa hellästi koiransa päälakea.

Eläimen kanssa työskentely opettaa myös arvostamaan hetkeä. Kerran Kuusamossa Harrilla oli mielessään juuri tietynlainen kuva Kaffesta vaaran laelta auringon laskiessa. Monen tunnin retken päätteeksi kuvia katsellessaan hän totesi, ettei niistä tullutkaan sellaisia kuin hän toivoi.

”Se ei harmittanut ollenkaan. Oli todella terapeuttista tajuta, että koiran kanssa vietetty aika olikin se paras juttu.”

Retkeily koiran kanssa ei aina suju kommelluksitta. Kerran Lofooteilla Harri ja hänen kumppaninsa olivat pitkän ajopäivän jälkeen saaneet yömyöhällä teltan pystyyn, kun Kaffe pelmahti paikalle jätöksissä pyörittyään. Kun Harri vihdoin oli saanut pestyä koiran puhtaaksi purossa ja päässyt nukkumaan, litimärän ja edelleen haisevan Kaffen kynnet tekivät reiän ilmatäytteiseen alustaan. Sinä yönä ei nukuttu paljoakaan.

”Silloin opin kantapään kautta, että koiran kynsiä ei pidä leikata juuri ennen matkan alkua, että ne ehtivät pyöristyä!” Harri nauraa.

Kuvaaminen on vain yksi osa luonnossa olemisen elämystä

Ulkoilusta ja luonnon valokuvaamisesta on tullut suorastaan buumi. Alalla pitkään vaikuttanut Harri pitää luentoja ja kuvausretkiä sekä opastaa aloittelijoita outdoor-kuvaamisen saloihin.

Hän painottaa, että luonnossa oleminen on paljon muutakin kuin kuvaamista. Retken onnistuminen ei ole kiinni siitä, kuinka hyvä otos siitä jäi sosiaaliseen mediaan jaettavaksi.

”Kuva on vain yksi osa kokonaiskokemuksesta. Siitä, mitä tapahtuu ennen ja jälkeen kuvan ottamisen, syntyvät usein ne parhaat tarinat”, hän pohtii.

Tästä hyvä esimerkki on Harrin muutama kesä sitten ottama tunnelmallinen kuva itäisen Suomen rajaseudulta. Kuva auringonnousun punaiseksi värjäämästä suosta on vaikuttava, mutta parhaiten kuvaajan mieleen jäi se, kuinka oikeaa hetkeä odotellessaan hän kuuli susien ulvovan jossain kauempana.

”Se oli hieno hetki. Olin tilanteessa yksin, mutta en tuntenut itseäni ollenkaan pelokkaaksi tai turvattomaksi.”

Ammattikuvaajana Harri on pohdiskellut paljon luonnossa liikkumisen ja sen kuvaamisen vastuullisuutta. Sosiaalisen median upeat luontokuvat inspiroivat ihmisiä ulos, mutta saattavat myös kuormittaa luontoa, kun yhä useampi haluaa ottaa oman versionsa suosituksi nousseesta maisemasta.

”Minusta kaikista siisteintä valokuvauksessa ja retkeilyssä on löytää ne omat spesiaalit paikat. Sen takia olen itse kuvannut viime vuosina paljon merta ihan kodin lähellä, se tuntuu erityiseltä.”

Aina ei tarvitse matkustaa hienon kuvan perässä, Harri muistuttaa. Vaikuttava valokuva saattaa syntyä siitä, kun katselee lähiluontoa uusin silmin, vaikkapa vain älypuhelimen linssin läpi.

”Kamera tekee ihmisestä ihmettelijän.”

Harrin vinkit luonnon kuvaamiseen

Lähde ulos avoimin mielin.
Tärkeintä on lähteä ulos ja kuvata. Aina ei tarvitse matkustaa kauas hienon kuvan takia, vaan voi löytää uutta myös lähimetsästä. Ei tarvitse miettiä kuvien onnistumista tai julkaisemista missään.

Mieti kuvaa etukäteen.
On hauskaa miettiä ennalta, millaista kuvaa on hakemassa. Samalla tulee varauduttua retkeen: tuleeko kuvatessa kylmä tai tarvitaanko mukaan sateenkestävät vaatteet.

Ota paljon kuvia.
Kun otat yhden kuvan sijasta kolmekymmentä, kasvaa onnistumisen todennäköisyys merkittävästi. Kokeile kuvata samaa kohdetta läheltä, kaukaa ja eri kulmista.

Tuo liikettä kuvakulmilla.
Vauhdin tuntua esimerkiksi lasketteluun tai maastopyöräilyyn saa sammakkoperspektiivistä ja pitkästä valotusajasta. Vastarinteeltä kuvatessa maaston jyrkkyys korostuu.

Käy samassa paikassa eri aikoihin.
Tuttu maisema näyttää kesällä aivan erilaiselta kahdelta aamyöstä ja kahdelta päivällä.