Team Halti urheilija Roosa Huhtikorpi — Elämäntyylinä kiipeily

Pitkään Team Haltissa vaikuttanut kiipeilijä Roosa Huhtikorpi aloitti kiipeilemisen jo 6 vuoden iässä isoveljen innoittamana. Kulunut vuosi on ollut Roosalle menestyksekäs. Roosa kertoo, että on kehittynyt paljon vuoden aikana ja on pystynyt nostamaan omaa kiipeilytasoaan huimasti. ”Yllätin monesti itseni pystyessäni asioihin, joista olin aiempina vuosina vain uskaltanut unelmoida. Voisi jopa sanoa, että rakastuin kiipeilyyn uudelleen näin 24 vuoden jälkeenkin”, Roosa huokuu innostusta. Hän on moninkertainen SM- ja PM-mestari, ja lokakuun lopussa järjestetyissä boulderoinnin Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Roosa sijoittui upeasti kolmanneksi.
Roosan lajeina on köysikiipeily ja boulderointi. Toisin kuin köysikiipeilyssä, boulderoinnissa kiipeillään ilman varmistusvälineitä matalilla korkeuksilla. Kiipeilyn suosio kasvaa jatkuvasti ja kiipeily hyväksyttiin ensimmäistä kertaa mukaan olympiakisoihin kesän 2020 Tokion olympialaisiin. Roosa kiipeilee niin Suomessa kuin ulkomaillakin ja kertoo suosikkikohteikseen Sveitsin, Ranskan Ceusen ja Espanjan Siuranan.
Itsensä haastamista yläilmoissa
Kiipeilyä voi harrastaa ympäri vuoden, ja Roosa kiipeilee niin sisällä kuin ulkonakin. Paras aika ulkona kiipeilyn on kevät ja syksy, jolloin ilmat ovat viileät. Viileä ilma sisältää vähemmän kosteutta, joten se parantaa käden ja kiven välistä kitkaa. Kitka on kiipeilyssä erittäin oleellista, jotta kengät ja sormet pysyvät otteilla. Kohtalaisen viileä sää ja tuuli auttavat myös pitämään kädet kuivina, kun hikoilu on vähäisempää.
Roosa treenaa talvikaudella kevättä varten ja pyrkii kesällä pitämään kuntoa yllä tulevaa syksyä varten. Kiipeilyohjaajana toimiva Roosa panostaa koviin treeneihin vapaapäivinään ja tekee muina päivinä herätteleviä treenejä. Roosa treenaa kiipeilyjä noin 3 kertaa viikossa, eikä suurempi treenimäärä olisikaan järkevää. ”Kiipeily on sen verran herkkä laji, että kokonaisvaltainen palautuminen on tärkeää, jolloin kroppa toimii paremmin ja seinällä liikkuminen tuntuu hyvältä”, Roosa kertoo. Kiipeilyn oheistreeneinä Roosa harjoittaa leuanvetoja, käsilläseisontaa, joka kehittää keskivartalon lihaksia ja vahvistaa sormilihaksiaan sormilaudan avulla.
Kiipeilyssä vain oma mieli on rajana, ja omat kyvyt tulevat välillä yllätyksenä. ”Muutaman kerran on käynyt ulkokalliolla kiipeillessä niin, että olen luullut lähteväni helpon tasoiselle reitille. Reitin aikana olen puhissut ja vääntänyt aivan hulluna ihan viimeiseen asti ja ehtinyt matkan varrella jo masentua, että en mä voi olla näin huono. Alas päästyä olen kuullut, että reitti olikin huomattavasti paljon vaikeampi kuin mitä aluksi luulin. Monesti sitä yllättyy omista kyvyistään, mutta kyllä tässä lajissa pitää olla myös vähän hullu, kun tätä tekee”, Roosa nauraa.
Retkeilyelämää
Ulkona kiivetessä kiipeilijät ovat säiden armoilla ja tämän takia hyvä vaatetus on tärkeää. Viileässä kiipeillessä untuvatakki on usein korvaamaton. Haltin untuvatakit ovat kovassa käytössä ulkona kiipeiltäessä, sillä kiipeilijän täytyy pitää itsensä lämpimänä taukojen aikana. Roosa luottaa Haltin Huippu ja Halle -untuvatakkeihin. Lämpimistä vaatteista oli hyötyä myös silloin, kun yksi kesä vierähti remontoidussa pakettiautossa asuen. ”Koti ja kiipeilyvarusteet olivat aina samassa paikassa, ja pakusta oli lyhyt matka töihin ja kiipeilypaikoille”, Roosa summaa järjestelyn hyötyjä.
Luonto on vahvasti läsnä Roosan elämässä. Ulkona kiipeilyssä yhdistyvät urheilu ja luonto parhaalla mahdollisella tavalla. Ulkokiipeilyyn liittyy usein rauhallinen kävely kiipeilypaikalle, evästauot sekä luonnon rauhasta ja kauniista maisemista nauttiminen: ”Silloin voin vaan keskittyä siihen mitä just nyt teen ja kaikki muu unohtuu”, Roosa kertoo.
(Kuvissa olevat vaatteet ovat Haltin tulevasta kevät/kesä 2020-mallistosta.)