Halti golf-mallisto nousi viheriöille Minea Blomqvistin vanavedessä

Golf kuuluu edelleen Haltin lajiperheeseen. Malliston pitkäaikaisiin suosikkeihin kuuluu esimerkiksi Drive-golfhoususarja, jota on kehitetty vuosien varrella jatkuvasti paremmaksi. Nykyisin siitä on tarjolla versioita täyspitkällä lahkeella, shortseina, caprina ja hameena.

Ajatus tuotteiden taustalla on pysynyt samana jo 2000-luvun alun golfvuosista lähtien: golfvaatteen pitää liikkua pelaajan mukana ja toimia vaihtelevissa olosuhteissa. Malliston suunnittelussa näkyvät edelleen samat opit, joihin Halti panosti jo ensimmäisiä golfmallistojaan rakentaessaan – ennen kaikkea lajia kunnioittava liikkuvuus ja toimivuus.

Drive-housuista on muodostunut vuosien varrella suomalaisen golfkentän klassikko, joka on päätynyt myös Suomen tunnetuimman kansainvälisen golfharrastajan käyttöön.

Minea Blomqvist aloitti golfin yhdeksänvuotiaana Espoon Golfseurassa, kun hänen vanhempansa ilmoittivat hänet kesäleirille, lähinnä saadakseen lapsen lomalla järkevän tekemisen pariin. Laji vei kuitenkin nopeasti mukanaan, pitkälti kivan porukan ansiosta.

“Meille sattui poikkeuksellisen hyvä junioriryhmä. Meitä oli viisi samanikäistä tyttöä, ja meillä synkkasi hyvin. Ihastuin lajiin heti ja kavereiden ansiosta treenaaminen oli tosi kivaa Päädyttiin kaikki myöhemmin maajoukkueeseenkin.”

Urheilullinen Minea harrasti myös taitoluistelua, salibandya ja aikidoa, ja treenasi golfia yhtä aikaa sekä ESG:n tyttöporukassa, että itseään vähän vanhempien poikien kanssa Sarfvikissä. Pojat olivat kokeneempia ja haastoivat sopivasti luonteeltaan kilpailuhenkistä Mineaa. Onnistumiset ruokkivat kilpailuviettiä ja kasvattivat halua pärjätä yhä paremmin.

11-vuotiaana taitoluistelu sai jäädä, koska kuudet treenit viikossa eivät mahdollistaneet golfin pelaamista. 13-vuotiaana tavoite kirkastui lopullisesti:

“Silloin tuli ensimmäistä kertaa ajatus, että haluan olla maailman paras.”

Minea ymmärsi myös varhain kokonaisvaltaisen fyysisen hyvinvoinnin roolin lajissa pärjäämiseen. 13-vuotiaana tullut selän rasitusmurtuma pysäytti golfin puoleksi vuodeksi ja opetti teenaamaan ja huoltamaan kehoa uudella tavalla.

“Jouduin silloin oikeasti opettelemaan kehonhallintaa ja miten kroppaa huolletaan. Kun myöhemmin aloin treenata pilatestä kunnolla, se varmasti pelasti mun uran. Sain 15 vuotta pelata ilman loukkaantumisia.”

Oheisharjoittelu ja fyysinen kunto on tärkeää, koska laji ja yksipuolinen liike kuormittavat kehoa yllättävän paljon, vaikka se ei aina näytä ulospäin raskaalta. Liikkuvuus, keskivartalon hallinta ja palautuminen vaikuttavat suoraan suorituskykyyn ja vammojen ehkäisyyn.

Myös henkiseen puoleen satsattiin. Mentaalivalmentaja ja hypnoosiharjoittelu olivat osana Minean monipuolista valmentautumista.

18-vuotiaana alkanut ammattilaisura lähti nousuun nopeasti. Menestys amatöörinä oli avannut ovia kansainvälisiin kilpailuihin. Minea pelasi muun muassa historian ensimmäisessä juniorien Solheim Cupissa Euroopan joukkueessa Yhdysvaltoja vastaan.

Vuosi 2004 teki Minea Blomqvist-Kakko tunnetuksi kansainvälisessä golfmaailmassa. Hän voitti ensimmäisen Ladies European Tour -kilpailunsa Unkarissa, valittiin koko kiertueen vuoden tulokkaaksi ja pelasi Women’s British Openissa historiallisen 62 lyönnin kierroksen. Nopeasti noussut suomalaispelaaja nähtiin yhtenä eurooppalaisen naisgolfin kiinnostavimmista uusista nimistä.

Hänen nopea nousunsa lajin huipulle teki hänestä kiinnostavan uuden sukupolven urheilijan myös yhteistyökumppaneille. Valoisa ja iloinen nuori urheilija, ilahdutti ei vain pelitaidoillaan, vaan positiivisella olemuksella ja asenteella.

Onnellisten yhteensattumien kautta urheilumarkkinoinnin konkari Hjallis Harkimo ryhtyi Minean manageriksi.

Harkimo päätti rakentaa Minean ympärille mahdollisimman ammattimaisen tukiverkoston. Siihen kuuluivat sponsorit, taloudellinen tuki, matkustusjärjestelyt sekä yhteydet huippuvalmentajiin. Harkimo kuvasi vuonna 2004 MTV:n haastattelussa, että tärkeintä oli vapauttaa Minea keskittymään täysillä golfiin ilman huolta rahasta tai käytännön asioista.

Ammattilaiseksi siirtyminen ei kuitenkaan ollut helppoa. Ensimmäiset karsinnat päättyivät dramaattisesti viimeisellä reiällä.

“Duffasin pallon veteen viimeisellä reiällä ja missasin karsinnan yhdellä lyönnillä. En nukkunut viiteen päivään. Se tuntui ihan katastrofilta.”

Hjalliksen myötä löytyi yhteys Haltiin, joka etsi samalla mahdollisuutta kehittää golfmallistoaan osaksi lajivalikoimaa.

Golf mielletään usein aurinkoisiksi kentiksi ja lämpimiksi iltapäiviksi, mutta suomessa peliä pelataan olosuhteissa, joissa säästä tulee osa lajia. Aikaiset aamut voivat olla kylmiä, sade kuuluu moniin pelikierroksiin ja kentällä vietetään helposti viidestä kuuteen tuntia ulkona vaihtelevissa olosuhteissa. Silloin vaatetukselta vaaditaan muutakin kuin etiketin mukaista tyyliä. Tähän Haltilla oli annettavaa. 

Kyse ei ollut vain sponsorivaatteista. Haltilla haluttiin kehittää golfmallistoa, kuten muidenkin lajien vaatteita, nimenomaan urheilijan tarpeista ja lähtökohdista, ja Minealla oli tässä keskeinen rooli.

“Yhteistyössä oli jotain todella arvokasta ja innovatiivista. Se ei ollut vain sitä, että tässä on vaatteet, käytä näitä. Minua kuunneltiin oikeasti ja sain vaikuttaa tuotteiden yksityiskohtiin ja ulkonäköönkin.”

Golfmuoti oli tuohon aikaan murroksessa. Perinteinen golfpukeutuminen oli tähän asti ollut vielä melko konservatiivista, ja etiketin mukaista pukeutumista pidettiin arvossaan. Nyt kentille alkoi tulla uusia teknisiä materiaaleja, sporttisempia siluetteja ja rohkeampia värejä. Haltin golfmallisto vastasi hyvin tähän muutokseen.

“Yhteistyöstä syntyi erityinen tunne, että rakennettiin jotain uutta. Pääsin keskustelemaan tuotteista ja antamaan palautetta esimerkiksi golfhameista ja teknisistä paidoista. Se teki yhteistyöstä tosi innostavaa.”

Monet vaatteista ovat edelleen tallella.

“En ole raaskinut heittää niitä pois, koska niihin liittyy niin paljon muistoja.”

Erityisen vahvasti mieleen ovat jääneet juuri ne vuoden 2005 Talin kilpailut. Tapahtuma oli suomalaiselle golfille historiallinen.

“Ulkomailla oli saanut pelata aika rauhassa. Yhtäkkiä olinkin kotikisan keskipisteenä. Siellä oli mediaa, yleisöä ja ihan erilainen tunnelma kuin normaalilla kisaviikolla.”

Yksi asu on jäänyt erityisesti mieleen.

“Minulle oli suunniteltu toiveiden mukaan 2. kisapäivän asuksi pinkki hame ja musta tekninen Haltin paita. Asu istui hyvin, tuntui hyvältä ja siitä tuli hyvä fiilis. Kentällä oli ihan hirveän kylmä, ja paleli. Normaalisti olisin vetänyt housut jalkaan, mutta mä halusin pelata siinä hameessa, —se oli niin hieno.”

Golf muuttui 2000-luvulla myös pukeutumisen suhteen. Ajatus kehon liikkuvuudesta ja toimivista liikeradoista siirtyi golf-vaatteisiin. Täydellinen swing tarvitsee vapautta liikkua. Pitkän kierroksen aikana pienikin epämukavuus voi vaikuttaa keskittymiseen ja sitä kautta suoritukseen. Lajiin tuli enemmän urheilullisuutta, persoonallisuutta ja näkyvää tyyliä. Teknisistä materiaaleista tuli yhä tärkeämpi osa golfpukeutumista.

Vuonna 2008 Minea voitti Talissa pelatun Ladies European Touriin kuuluvan Finnair Mastersin ja teki historiaa kilpailun ensimmäisenä suomalaisena voittaneena pelaajana. Kolme vuotta aiemmin kotiyleisön edessä pelattu kilpailu ei vielä tuonut voittoa, mutta nyt unelma toteutui. Voiton myötä Mineasta tuli yksi suomalaisen naisgolfin suurista uranuurtajista.

Hänen uransa aikana suomalainen golf kansainvälistyi nopeasti. Minea pelasi sekä Ladies European Tourilla että LPGA-kiertueella Yhdysvalloissa, teki major-kilpailujen yhden kierroksen ennätystuloksen ja avasi omalla menestyksellään tietä seuraaville sukupolville.

Halti 50-vuotisen historian näkökulmasta golf kertoo kiinnostavasti siitä, miten tekninen pukeutuminen alkoi 2000-luvulla laajentua yhä uusiin lajeihin. Halti tunnettiin vahvasti ulkoilu- ja retkeilybrändinä, mutta samat ominaisuudet, joita tarvittiin tuntureilla ja vaelluksilla, osoittautuivat tärkeiksi myös golfkentällä. Liikkuvuus, hengittävyys, keveys, kerrospukeutuminen ja säältä suojaaminen olivat ominaisuuksia, joita huippugolffari tarvitsi jokaisella kierroksella.

Kyse on aktiivisesta elämästä ulkona. Golfkenttä oli yksi niistä paikoista, jossa tarvitaan funktionaalista pukeutumista. Varusteiden kyky mukautua olosuhteisiin, mahdollisuus pysyä keskittyneenä pitkän päivän ajan ja luottaa siihen, että varusteet toimivat huomaamattomasti osana suoritusta.

“Päivät on pitkiä ja kelit arvaamattomia. Golfbägista pitää aina löytyä lämmittäviä kerroksia, sekä tarvittaessa tuulen- ja sateensuojaa.”

Ennen golf-muodin etiketti oli tarkempi, kun taas nykyään tyyli on paljon vapaampi ja vaikutteita tulee esimerkiksi tennismaailmasta.

“Kyllä ihmiset edelleen haluavat näyttää hyvältä kentällä. Golfiin kuuluu edelleen tietty estetiikka.”

Nykyään Minea Blomqvist-Kakko toimii valmentajana ja yrittäjänä, ja pyörittää puolisonsa kanssa Minni & Roope Golf Schoolia, joka toimii Pickalassa, Hirsalassa ja Löfkullassa. Kansainvälistä kilpailu-uraa pitkään menestyksekkäästi tehnyt Roope jatkaa edelleen täysipainoisesti ammattilaisena.

Minea on ollut mukana myös nuorten maajoukkuevalmennuksessa, mutta työ edellytti paljon matkustamista ja ulkomailla oloa. Pitkien kisavuosien jälkeen Minea nauttii siitä, että saa tehdä töitä Suomessa, kotoa käsin ja erityisesti siitä, että iloitsee että on löytynyt luonteva tapa pysyä lajin parissa. Kisoihin Minea suostuu enää jonkun hyvän asian puolesta.  

Erityisesti naisten valmentaminen tuntuu nyt omalta jutulta. Verkostossa on iso naisten golfyhteisö, josta on löytynyt uudenlaista merkitystä työhön. Siinä yhdistyy muta kivaa asiaa: mielenkiintoiset ihmiset, liikkuminen ja ulkona oleminen.

Myös luonto on Minealle tärkeä voimavara.

“Muistan nuorena, kun jäin iltaisin yksin kentälle puttaamaan ja kuuntelemaan lintujen laulua. Siitä tuli sellainen luonnollinen paikka unelmoida ja haaveilla.”

Pitkätkään päivät golfkentällä eivät tunnu raskailta, kun työympäristönä ovat luonnonrauha ja vaihtuvat vuodenajat. Hän kertoo liikuttuvansa edelleen joskus siitä, että saa tehdä työtään niin kauniissa ympäristössä.

“Kyllä mä edelleen välillä ajattelen kentällä, että ei vitsit oon onnekas, ku saan tehdä tätä työkseni.”