
Kerttu Niskanen: Ei varasuunnitelmaa
Kerttu Niskanen tiesi jo varhain, että hänestä tulee ammattihiihtäjä. Rakkaus hiihtämiseen on saanut hänet pistämään kaiken peliin ja löytämään nautintoa myös arkisesta puurtamisesta.
Kuka: Kerttu Niskanen, maastohiihdon moninkertainen arvokisamitalisti
Kuinka liikkuu: Suksilla, usein myös koira vetokärryssä
Missä voi seurata: @kerttuniskanen

Vuoden 2021 alussa Kerttu Niskanen ei tiennyt, millainen tulevaisuus hänellä olisi edessään. Juuri ennen maailmanmestaruuskisoja pohjeluusta löytynyt murtuma muutti mitalijahdin epätietoisuudeksi uran jatkosta.
”Pienten loukkaantumisten kanssa tietää, että ne kestävät oman aikansa ja paranevat sitten. Olin ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa en tiennyt, pääsenkö enää koskaan hiihtämään terveellä jalalla”, Kerttu muistelee neljä vuotta myöhemmin.
Epätietoisuus tuntui erityisen raskaalta, sillä Kerttu oli pistänyt kaiken peliin hiihtämisen eteen jo aivan pienestä asti.
”Mietin, oliko se tässä.”
Leikistä tuli työ
Kerttu tiesi jo varhain, että hänestä tulee kilpahiihtäjä. Kaikki valinnat hän on tehnyt tämän tavoitteen toteutumiseksi.
Rakkaus hiihtämiseen syttyi mummolan pihassa, jossa Kerttu, isosisko Katri ja liuta serkkuja leikkivät sukset jalassa.
”Ei meillä ollut edes latuja. Leikeissä oli mielikuvitus rajana – kisailtiin ja rakennettiin pieniä hyppyreitä.”
Vanhemmat huomasivat innostuksen ja veivät Kertun oikeille laduille. Ensimmäisistä kisoista lähtien oli selvää, että voitontahtoa riitti. Varhainen menestys motivoi laittamaan kaiken peliin.
”Päätös urasta oli tosi selkeä. Olen aina tiennyt, että haluan olla ammattihiihtäjä ja olen koko ajan mennyt kohti sitä unelmaa.”
”Ehkä suksilla oleminen ei ole enää pelkkää leikkiä, mutta saan siitä edelleen yhtä suurta nautintoa kuin pienenä.”

Raakileesta olympiamitalistiksi
Voitontahto ja kunnianhimo eivät yksin riitä menestymiseen yhdessä maailman vaativimmista yksilölajeista. Tarvitaan valtavasti harjoittelua.
Vuokatin urheilulukiossa Kerttu huomasi olevansa moniin muihin verrattuna vielä raakile – lahjakas ja kilpailuhenkinen, mutta kehitettävää riitti.
Oman valmentajan saaminen ja täysipainoinen panostus harjoitteluun tekivät hänestä huippu-urheilijan. Saavutuksiin kuuluu neljä olympiamitalia, kaksi MM-mitalia ja lukuisia SM-titteleitä.
”Vaikka kilpailuja varten treenataan, minä nautin valtavasti perusarjen harjoittelusta ja itseni likoon laittamisesta.”
”Joku voisi pitää hulluna sitä, että ollaan paljon yksin metsässä ja treenataan oman pään kanssa. Minä en ole koskaan kokenut sitä puurtamisena. Jollain tavalla se rääkkääminen on mukavaa.”
Työmoraali perheen perintönä
Niskasten perheestä on noussut useita omien alojensa huippuja. Katri on yksi Suomen menestyneimmistä muotisuunnittelijoista, Iivo miesten maastohiihdon kansainvälistä kärkeä ja Iita pyörittää omaa leipomoa Helsingissä.
Kerttu uskoo poikkeuksellisen työmoraalinsa juontavan juurensa lapsuudenkodista.
”Äidiltä ja isältä on tullut meille elämänohje: ilman kovaa työtä ei voi olettaa saavansa mitään.”
Sama ajatus kantoi myös pitkän kuntoutuksen läpi vuonna 2021. Varasuunnitelmaa ei tarvittu. Kerttu palasi laduille seuraavana talvena ja kruunasi paluunsa kahdella olympiamitalilla Pekingissä.
”Palo hiihtämistä kohtaan on ollut aina niin kova, ettei motivaatiota ole tarvinnut kaivaa.”
”Oli keli mikä tahansa, treeni toteutetaan. Hetken voi itsekseen surkutella, mutta sitten on vain mentävä.”

Omat odotukset merkitsevät eniten
Huippu-urheiluun liittyy aina odotuksia, etenkin Suomessa.
”Jos olet onnistunut kerran, yleisö odottaa vähintään samaa seuraavalla kerralla.”
Kertun mukaan tärkeintä on erottaa omat ja läheisten odotukset muiden mielipiteistä.
”Ensimmäisillä on merkitystä. Muut ovat vain kohinaa.”
Epäonnistumiset kuuluvat urheiluun, ja Kerttu tunnetaan rehellisyydestään myös vaikeiden kisojen jälkeen.
”Sanon asiat kuten ne ovat. Rehellisestä palautteesta opitaan kaikkein parhaiten.”
Sama Kerttu kotona ja kisaladulla
Hiihto on Suomessa julkinen ammatti, ja huomion keskellä on osattava vetää rajat.
”Välillä on ihanaa olla kotona, kun kukaan ei kommentoi, keittääkö tuo nyt puuroa väärin.”
Kerttu ei koe tarvetta rakentaa erillistä julkista roolia.
”Haluan aina olla aito minä. Ei ole urheilija-Kerttua ja toista Kerttua kotona.”
Kisakauden jälkeen hiihto muuttuu nautinnoksi. Ilman sykemittaria, latukahvilaan pysähtyen – usein miehen ja valmentajan Juho Mikkosen sekä Martta-koiran kanssa.
”Me taidetaan molemmat rakastaa hiihtämistä.”

Kertun vinkit hiihtäjälle
1. Pidä hiihtäminen hauskana
Tee asioita tavalla, joka tuo iloa. Keli tai treeni voi olla rankka, mutta ilman nautintoa hiihtämisestä tulee pelkkää puurtamista.
2. Pukeudu kelin mukaan
Oikeilla vaatteilla on valtava merkitys – myös mielialalle. Kun olet pukeutunut oikein kylmää tai kosteaa varten ja varusteet tuntuvat hyvältä, niitä ei tarvitse ajatella kesken lenkin.
3. Panosta välineisiin
Hiihto on välineurheilua. Hyvät ja hyvin huolletut sukset tekevät lajista huomattavasti nautinnollisemman. Jos suksi ei pidä tai luista, ladulle ei tee mieli lähteä uudestaan – sen tunteen tunnen itsekin.

























